Töissä menee hyvin, ekat suunnitelmat on lähtenyt eteenpäin ja uudet on piirrustuksen alla. Näyttää lupaavalta, vaikka työ onkin haastavaa niin toivon mukaan se tuottaa tulosta. Jos rahoitus on kunnossa projektille niin toteutus pitäisi olla elokuun aikana. Nyt uudet projektit ois määrä olla valmiina viimeistään tän kuun loppuun mennessä. Ois se mukavaa nähdä omat suunnitelmat tuotannossa ja käytössä.
Vaihtelun vuoksi tänään oli asiakaskäynti Kasselissa. 800km autossa yhdelle päivälle on ihan riittävä määrä. Toisaalta autobahnin vapaat rajoitukset teki matkasta ihan mielekästä. Matkavauhtina sai pidettyä pitkän matkaa yli 200km/h, joten kyllä tuo matka taittuukin täällä vähän eri tyyliin kun Suomessa tai saati sitten Malesiassa.
Viikonlopun suunnitelmat oli vähän Leipzigin suhteen auki viel perjantaina. Olin varautunut Hanneksen tuloon ikäänkuin, eikä Leipzigin keikka ollu viel varattu. Hannes tulee kuitenkin huomenna siis tänne, joten viikonloppu jäi aikaa Leipzigille. No, siitä se ajatus sitten lähti. Perjantaina avasin Mitfahren-sivuston, eli paikallisen kimppakyytisivun. Ei muuta kun sopivaa kyytiä hakemaan. 1½ tuntia sivun avaamisen jälkeen istuin mustassa audi a3:ssa kolmen tytön kanssa matkalla kohti Leipzigia neljäsosalla junamatkan hinnasta. Ei mikään huono diili ja taas matka taittui autobahnilla. Mie tykkään kyllä näitten tieliikenteestä. En oo tosin ruuhkia nähnyt viel, mutta tän astisen kokemuksen mukaan tää homma toimii hyvin. Matka sujui hyvin vaikka alkuun otettiin epähuomiossa kiertoajelu Berliinin keskustassa. Reissu olikin kiertoajelun takia kuulemma sitten "all included", sit olikin keskustelua et mitä se "all" sisältää. Koska kyytihomma toimi niin hyvin, tulin samalla kyydillä takas sunnuntaina, enkä aio tästä lähtien muuta käyttääkään kun Mitfahrenia. Toimii. On tää kansainvälisyys ainakin sen verran mieltä avartanut, ettei yhtään huoleta soittaa ventovieraalle ihmiselle ja kysyä pääisikö sen kyydillä seuraavaan pitäjään. Par vuotta sitten oisin ehkä mennyt junalla.
Leipzigissa opiskelee siis ranskis nimeltä Guillaume, joka oli Suomessakin vaihdossa miun tuutoroitavana. Tää ranskis sit sano et joku sen kaveri tulee hakemaan miut Leipzigista rautatieasemalta, joten ei tarvi hommailla kyytiä. Kysyin tunnistetietoja autosta, mutta se sano et ne hakijat kyl tunnistaa siut. Hakijoille se taas oli sanonut et kyl se Lauri tunnistaa teidät. No siinä sit kuitenkin tunnistettiin toisemme, tosin ei ihan heti ekalla yrittämällä. Siitä sitten bileisiin, seuraaviin bileisiin, portugalilaisen synttärikemuille, jossa oli myös ukrainalainen Juri. Juria lausahdus Gagarinista huvitti erityisen paljon. Siitä sitten baariin, joka oli yllätyshalpa. Päätettiin että jokainen tarjoaa vuorollaan kierroksen. Mie alotin ostamalla 7 votkaa ja maksoin 50 euron setelillä, sain takas 54 euroa, enkä enää loppuiltana ostanutkaan juotavaa. Ei mikään huono diili. Siitä käytiin sit seuraavalla klubilla ja jatkoilla jne. Aamupalakebabin jälkeen biitsille ja siitä se ajatus lähti seuraavaan iltaan. Illalla puistossa yön jo pimeydyttyä piettiin grillijuhlia ja pelattiin capseja ja jalkapalloa, joka vaihtui välillä amerikkalaiseksi malliksi. Mein seuraan liittyi intialainen jamppa, joka oli hävittänyt avaimet puistoon. Se yritti löytää niitä, mut mie sanoin et kunhan aamu valkenee niin kyl ne löytyy. Kyl ne sit löytykin vielä. Seuraan liittyi jotain randomiporukkaa ja kaikin puolin oli melko kansainvälinen ilta. Siellä oli vaikka ja mitä, ranskista, puolalaista, saksalaista, itävaltalaista, intialaista ja sit tietty mie. Outojahan nuo ranskalaisetkin on outoine tapoineen, mutta hauskaa niitten kanssa voi kyllä pitää.
Tässä kuviot tällä erää, huomenna Hannes saapuu tänne ja miun suunnitelmissa on hankkia kumivene ja seilata Hanneksen kanssa pitkin Spree-joen sileää pintaa.
No comments:
Post a Comment